Everybody needs a boson for a pillow

 

… tai kertokaa edes parempia vitsejä!

Tags: , , ,

10 kommenttia - “Everybody needs a boson for a pillow”

  1. kjjj Kirjoittaa:

    “Mukavuusalue”.

    Nykytekniikalla vois varmaan kehittää semmoisenkin liitännäisen fb:iin jossa voisi nostaa perus-fb-rupatteluja ja -vitsailuja rakentavammalle tasolle. Olisi hyvä jos keskusteluja voisi haaroittaa, jäsentää, painottaa, ja puheenvuoroista vetää “lankoja” toisiin keskusteluihin.

    Sitten aukeaisi mahdollisuus rakennella toimintaakin. Voisi wikipediamaiseen tapaan kehittää ja hioa asioita lakialoitteiksi asti. Voisi organisoida silloin kun laki ei ulotu ulkomaille tai EU:hun.

    Voisi saada syytteen terrorismin valmistelusta.

  2. Aino S Kirjoittaa:

    “Ehkä kannattais siivota vähän useammin” oli mun mielestä paras kommentti hiukkasen löytymiseen. (n. 5 v.)

  3. tammisto Kirjoittaa:

    Tosta Denisovan ihmisestä sen verran, että ilmeisesti melanesialaiset (Papua-Uusi-Guinea, Salomon-saaret, Vanuatu ja Fidzi) ovat kai nykyihmisistä väkeä, jolla on eniten perimää noilta denisovalaisilta, kun taas eurooppalaiset ovat kai homo sapiens (sapiensien) ja neaderthalilaisten jälkeläisiä. kai. mä oon oikeastaan niin kujalla, että päätin lukea tuon uuden ihmislajin synnyn (sks, pekka joku on kirjoittaja), koska se kai aika hyvä juttu aiheesta.

    Nasta ajatus on kanssa se, että se jaavalainen(?) metrinen Floresin ihminen ja nykyihminen ovat eläneet jonkin aikaa rinnan.

    Tai, että austronesialainen kieliperhe on maantieteellisesti laajimmalle levinnyt, mutta kieliä on vain saarilla aina Madagaskarilta Hawai’ille PUG:n saaristo mukaan lukien. Ihan kreisiä, ja niin siistiä. Vaikka ovat eriytyneet ajat sitten, niin silti olennaisimpia sanoja, kuten periytymistä, syytä, juurta yms. tarkoittava sana on lähes sama tosi monissa eri kielissä. Tai sitten, että tuolla juurella ja periytymisellä on tosi samankaltainen merkitys muuten ihan eri tyyppisissä yhteiskunnissa jostain Timorilta Uuteen-Guineaan.

    Maailma on vaan niin käsittämätön, ja siksi niin siisti, ja sen latistajat ovat aaseja ;)

  4. kjjj Kirjoittaa:

    Kivaa, tammisto.

    Nyt vasta tuli mieleen että pygmien ruumiinrakenne on aika kaukana kaikista muista.

  5. Grezen Kirjoittaa:

    Mä oon kans ihan hulluna kielten etymologioihin. Suomen kielen etymologinen sanakirja on ihana. Nyt kun oon huvikseni opiskellut jonkun verran viron kieltä niin jatkuvasti saa mielettömiä oivalluksia jonkun sanan historiasta.

    Sitä olen myös miettinyt, että onko niillä blondeilla melanesialaisilla jokin ihan oma geenimutaationsa vai tuleeko se esim. denisovan ihmiseltä.

  6. tammisto Kirjoittaa:

    Kyl – on muuten ihan mielettömän hienon näköistä tumma iho ja blondius! Mulla oli sellainen fiilis, että koski enimmäkseen lapsia, ja että joissain porukoissa sitten blondattiin kalkilla aikuisia. Vahva ehkä. Mulla on myös sellainen mututuntuma, että liittyy saaristossa asuviin austronesialaisia kieliä puhuviin melanesialaisiin. Esim. ylänköjen papualaiset ovat ihan erinäköistä seurakuntaa. E kyllä tätäkään tiedä, mutta tapaamani papualaiset eivät järjestään olleet blondeja toisin kuin saarelaiset olivat. (Tai siis, onhan papualaisia saaristossakin, ja koko toi kieli-/ulkonäkö -suhde ei ole lainkaan niin simppeli – yllättäen. Onhan toi PUG:n saari ollut jatkuvien ja pitkien kontaktien alue, ja sitten hauskaa on, että vähän enemmän eristyneillä ylängöillä (ei mitään maailman unohtamia dinosauruslaaksoja, kuten jotkut madveturen jampat väittävät!) on suhteellisesti pienempi kielitiheys kuin vilkkaamman keskinäisen kontaktin saaristossa – eli tuo hoettu mantra. että PUG:n kielirikkaus johtuisi kauan eristyneistä kulttuureista ei yksinkertaisesti pidä millään tasolla paikkaansa.

    Meinasin joskus seota, kun luin Peter Bellwoodin “First Farmers” -teosta, jossa kuvaa isojen kieliperheiden ja maatalouden yhtäaikaista leviämistä ja väitti, että korreloisi hyvin voimakkaasti. Tiedä häntä, mutta silti siistiä tuollainen ison mittakaavan pohdinta. Ehkä just näissä ihmistieteissä on niin mahtavaa tuo linkittymisen hahmottaminen, ja kuinka se on yhtä vanha ilmiö kuin lajimme, ml. jotkut Floresin ja Denisovan serkut.

  7. Koo Kirjoittaa:

    Itse kun luen himmeitä kirjoja, luen eri blogeja ja kuuntelen podcasteja niin kokoajan tulee vastaan tavaraa josta joko kaverit ei tiedä ja/tai se ei kiinnosta. Välillä tuntuu että hermo menee. Miksei kukaan ymmärrä hyvän päälle tai ymmärrä että tämä on tärkeää?

  8. VesaK Kirjoittaa:

    Voisko muuten jo tässä vaiheessa laittaa sanan “some” (äs in “sosiaalisen median nokkela lyhenne”) vuoden 2012 kiellettyihin sanoihin?

  9. -rh Kirjoittaa:

    Kyllä. Trivialisointi ko. kontekstissa on puolustusmekanimi (paha koska hyö rähjätävät jos vihjataankin että se sellainen voi olla)
    mutta selvää, “omalla mukavuusalueella” pysyttely, se edustaa aidosti henkistä velttoutta ja älyllistä epärehellisyyttä, ikään tuo ei edes teoriassa voi olla tehtävä, task, maailmankuva, ennen kuin se on toimiva, jolloin se vasta voi syvetä, ziisus.

    Albert Schweitzerilla oli just tähän kontrabunkti.
    “Kuuntelin nuoruudessani aikuisten keskusteluja, jotka henkivät sydäntä särkevää surua ja murhetta. Keskustelijat muistelivat, kuinka he olivat nuorina olleet idealisteja ja kyenneet innostumaan. Näitä ominaisuuksia he pitivät arvokkaina ja heidän olisi mielestään tullut pitää niistä kiinni, mutta samalla heistä oli miltei luonnonlaki, ettei kukaan tähän pystyisi.
    Heidän puheensa saivat minut kauhistumaan ajatusta, että joutuisin kertaakaan elämässäni muistelemaan menneisyyttäni tuollaisin tuntein. Päätin etten koskaan alistuisi pelkän järjen surkeaan pakkovaltaan.”

    (I listened, in my youth, to conversations between grown-up people through which there breathed a tone of sorrowful regret which oppressed the heart. The speakers looked back at the idealism and capacity for enthusiasm of their youth as something precious to which they ought to have held fast, and yet at the same time they regarded it as almost a law of nature that no one should be able to do so. This woke in me a dread of having ever, even once, to look back on my own past with such a feeling; I resolved never to let myself become subject to this tragic domination of mere reason, and what I thus vowed in almost boyish defiance I have tried to carry out.)

  10. Mikko Kirjoittaa:

    Vaikka meikäläistä kiinnostavatkin uudet ihmislajit, täytyy myöntää, että ajatus Demonos Sovasta tässä kontekstissa hymyilyttää aina.