Päiväkuvitelmia

9 kommenttia - “Still alive”

1. Reija Kirjoittaa:
   11.10.2014 - 18:50

   Voi, onpa mukavaa nähdä päivitys. Mutta älä piilota tätä ihanaa blogia, jos voin pyytää. Sinun piirrosjälkesi on niin miellyttävää ja jutut niin ovelan älykkäitä, että luen usein noita vanhojakin postauksia.

2. Grezen Kirjoittaa:
   11.10.2014 - 20:38

   En piilota! :)

3. jo Kirjoittaa:
   11.10.2014 - 22:26

   Kiva kuulla päivitys.
   Onnea uudelle ihmiselle ja koko perheelle.
   Kun taas päivität, niin hieno homma ja tervetuloa takaisin luettavaksi ja meidän inspiraatioksi ja iloksi.

   Kaikkea hyvää!

4. Grezen Kirjoittaa:
   13.10.2014 - 21:14

   Kiitos! Heti alkoikin tehdä mieli piirtää enemmän, kun tämän päivityksen sain tehtyä… Mutta antaapa himon yltyä :)

5. Någon Annan Kirjoittaa:
   19.12.2014 - 13:05

   Olipa ihanaa, kun tulin kurkkaamaan blogiasi ja se oli päivittynyt! Muotoilin eilen mielessäni kommenttia (lähettämättä jäi) Tea Tauriaisen sarjisblogiin siitä, miten suurin osa kiinnostavista sarjisbloggaajista on lopettanut tai hiipunut: sinä, Hanna V., Jupu ja Ville Ranta ainakin. Onneksi on vielä jäljellä Tauriaisen Mad Teaparty ja Norpatin blogi. Tämä siis ei ollut tarkoitettu millään muotoa moitteeksi, ainoastaan haikeudeksi sitä aikaa kohtaan, kun monet loistavat sarjisbloggaajat päivittivät ahkerasti :)

   Muuten, äitiyssarjiksista: mä luin aikoinaan lapsettomana (sittemmin on siunaantunut lapsia kaksin kappalein) suunnilleen yhdeltä istumalta läpi Emmi Valveen “Neron kasvatus ja hoito” -blogin (meniköhän nimi oikein…). Se oli aivan mahtava! Hyvä esimerkki loistavasta äitiyssarjakuvasta on myös Katja Tukiaisen albumi Rusina. Oon lukenut sen varmasti yli kymmenen kertaa. Ystäväni antoi sen mulle lahjaksi, kun odotin esikoistani. Tässähän oli joku pointti… se oli varmaankin se, että äitiys ei sarjakuvan aiheena ainakaan näin lukijan näkökulmasta ole toista huonompi, toki daideilija piirtää sitä, mikä daideilijasta tuntuu aiheena mielekkäältä. Huomasin tässä eräänä päivänä senkin, että itse tykkään melkeinpä yksinomaan omaelämäkerrallisesta, tai sitä hyvin läheltä liippaavasta sarjakuvasta. En ole vielä ehtinyt miettimään, miksi näin mahtaa olla. Ehkä arjen ja omien kokemusten välittymisessä piirroksiin on jotain kiehtovaa, en tiedä.

   Joka tapauksessa onnea vauvasta ja hyvää joulua! Monivuotinen lukijasi ilahtuu hyvin paljon jokaisesta päivityksestä, tulivat ne sitten miten harvoin tahansa.

6. Sallanen Kirjoittaa:
   6.01.2015 - 18:12

   Suuret onnittelut perheenlisäyksen johdosta! Toivottavasti palaat vielä joskus blogin pariin – pitänee käydä aina silloin tällöin kurkkaamassa päivitysten toivossa! :)

7. Grezen Kirjoittaa:
   6.01.2015 - 23:33

   Kiitos NA ja Sallanen! Mäkin luin raskausaikana noita mainittuja sarjiksia, varsinkin Rusinan moneen kertaan. Ville Rannan uusin alppari Köyhän miehen Jerusalem on myös mainio. Aihepiiristä voi tehdä sarjiksia hauskasti ja kiinnostavasti tai tylsästi ja latteasti. Niin kuin tietysti mistä tahansa aiheesta. Raskaudesta keskustelemiseen kyllästyin kyllä raskausaikana muutenkin, siitä en olisi enää sarjiksia jaksanut tehdä. Mutta katsotaan uudestaan, kunhan poika vähän varttuu ja mullakin vähenee univelka.

8. Jäkestä Kirjoittaa:
   30.05.2015 - 17:17

   Tykkään sun piirroksista ja jutuista paljon.
   Onnea uudelle ihmiselle ja perheelleen.
   Lisää unta toivottaa
   Jo

9. Vesa Saarinen Kirjoittaa:
   12.08.2015 - 9:10

   Iloa koko perheellenne loppuvaan kesään 2015!

   Yllärimainos ja -nostalgiapaukku: kirjoitin arkistoaarreblogauksen Kanelianaisen paluu -albumista Bängbäng!-sarjisblogiini. :) Teksti osoitteessa http://vesasaarinen.fi/bangbang/reetta-laitinen-kanelianaisen-paluu/